Psykologikäynneistä
Vastaanotolleni ei tarvita lähetettä tai diagnoosia. Oma yhteydenottosi ajanvarauksen tekemiseen riittää. Me suomalaiset pyrimme usein pärjäämään itsenäisesti ja olemme huonoja hakemaan apua. Se, että olet alkanut miettiä avun hakemista ja päätynyt verkkosivuilleni, kertoo jo usein siitä, että olet aidosti jonkinlaisen ulkopuolisen avun tarpeessa. Toivon, että saat tarvitsemaasi apua ja olen mielelläni tukenasi.
Kenelle psykologikäynnit on tarkoitettu?
Otan vastaan kaikenikäisiä aikuisia sekä lapsia yhdessä vanhemman/vanhempien kanssa. Minulta kysytään toisinaan aikoja myös pienen lapsen omille tapaamiselle. Minusta on tärkeää, että jo pieni lapsi tarpeineen tulee kuulluksi ja nähdyksi. Kokemukseni mukaan lapsen tilannetta palvelee kuitenkin yleensä parhaiten se, että tapaamiset toteutuvat yhdessä oman vanhemman kanssa. Tarpeen mukaan on kuitenkin mahdollista sopia siitä, että käytämme esimerkiksi osan vanhemman ja lapsen yhteistapaamisesta lapsen kanssa kahden.
Ydinosaamiseni on mm. vanhemmuuteen liittyvissä teemoissa (synnytyspelot, raskaudenaikainen ja synnytyksen jälkeinen mielialaoireilu, lapsettomuus, kasvatus ja kehitys, lapsen ja vanhemman kiintymyssuhde) sekä yksilön psyykkisessä jaksamisessa (masennus, ahdistus, uupumus, pitkäkestoinen stressi) ja palautumisessa.
Käyntien määrä ja tiheys
Kaikki tilanteet eivät vaadi pitkää hoitokontaktia. Joskus yksittäinenkin käynti riittää jo hahmottamaan omaa tilannetta paremmin. Vastaanotollani käydään tyypillisesti 3-10 kertaa, mutta pidemmätkin käyntijaksot ovat mahdollisia. Sopiva määrä käyntejä riippuu tilanteestasi ja voidaan määritellä työskentelyn aikana. Myös tapaamisvälit sovitaan yhdessä tilanteen mukaan. Voit siis hyvin varata ajan ensikäynnille ilman, että sinulla täytyy olla suunnitelmaa tapaamisten määrästä, tapaamisväleistä tai edes tarkemmasta sisällöstä. Riittää, että saat ylitettyä sen isoimman kynnyksen ja uskallat lähteä hakemaan apua itsellesi. Siitä eteenpäin minä lupaan olla apunasi tarvitsemasi tuen suunnittelussa ja toteutuksessa.
On täysin ymmärrettävää, että myös taloudellinen tilanteesi voi vaikuttaa työskentelyn kestoon. Näissä tilanteissa mietimme yhdessä tapaamisten sisältöä ja rajausta, jotta voisit saada mahdollisimman suuren hyödyn käytettävissä olevista tapaamiskerroistamme.
Käynnin peruminen
Asiakkaalla on oikeus peruuttaa tapaaminen maksutta 24 h ennen varattua aikaa. Myöhemmin tapahtuvista peruutuksista veloitetaan 50% käynnin hinnasta. Peruuttamattomista poisjäänneistä laskutetaan täysi käyntihinta.
Mitä psykologin vastaanotolla tapahtuu?
Tapaamisten sisältö mukautuu tarpeidesi ja tavoitteidesi pohjalta. Näitä käymme yhdessä läpi jo ensimmäisellä tapaamisella. Ja älä huoli, sinun ei tarvitse tulla vastaanotolle valmiin tavoitelistan kanssa. On aivan mahdollista, että sinut on saanut liikkeelle epämääräinen kokemus siitä, että asiat nyt vain ovat jotenkin huonosti esimerkiksi vanhemmuudessa, arjessa tai jollain muulla elämän osa-alueella. Tai kenties olet vain huomannut, että psyykkiset voimavarasi ovat loppu, etkä tiedä miten jatkaa eteenpäin. Alkuun saatatkin tarvita lähinnä apua tilanteen jäsentelyyn ja selkiyttämiseen ja vasta tämän jälkeen on mahdollista miettiä tarkemmin suuntaa tulevalle. Toisinaan voit olla jo hyvinkin selvillä siitä, mistä kenkä puristaa ja kaivata enemmän konkreettisia ohjeita ja keinoja esimerkiksi arjen hallintaan tai pienen vauvan kanssa toimimiseen.
Vastaanotollani sinulla on tilaa kertoa omasta tilanteestasi omalla tavallasi. Kaikenlaiset ajatukset ja tunteet ovat sallittuja myös tapaamistemme yhteydessä, kuten muutenkin elämässä. Kuuntelun lisäksi teen tarkentavia lisäkysymyksiä ja tuon esille huomioita, joita kertomasi minussa herättää. Tarvittaessa on mahdollista käyttää myös kysely-ja oirelomakkeita tilanteesi tarkempaan hahmottamiseen ja oman itseymmärryksesi lisäämiseen. Varsinaisia psykologisia tutkimuksia en tee. Jo pelkkä ulkopuolisen näkökulman saaminen omaan tilanteeseen voi olla hyvinkin valaisevaa ja myös helpottavaa. Minun kanssani keskustellessasi sinun ei tarvitse myöskään miettiä sitä, miten ammattilaisena koen tilanteesi tai sitä, olenko puolueellinen. Keskustelut ovat luonnollisesti ehdottoman luottamuksellisia.
Ajatteluprosessien ja puhumisen lisäksi koen tärkeänä myös kehollisen työskentelyn. Toisinaan, tietyissä tilanteissa tämä voi olla perinteistä keskustelua toimivampi lähestymistapa itseymmärryksemme lisäämiseen. Käytännössä kyse voi olla esimerkiksi kehollisten tuntemusten huomaamisesta keskustelun lomassa, hengityksen havainnoinnista tai pysähtymisestä keho-mieliyhteyttä vahvistavan harjoituksen äärelle. Vaikka arvostankin puhumista ja tiedän, että sanoilla on valtava voima, koen, ettei mielemme ole irrallinen kehostamme, vaan molemmat vaikuttavat toisiinsa koko ajan. On aika tyyppillistä, että esimerkiksi psyykkinen kuormitus ilmenee erilaisina somaattisina vaivoina, joiden hoitaminen ei kuitenkaan tunnu tuovan toivottua lopputulosta ennen kuin ongelmien alkulähteeseen on päästy käsiksi. Haluan auttaa myös asiakkaitani tulemaan tietoisemmaksi keho-mieliyhteydestä, koska uskon sen lisäävän itseymmärrystä ja sitä kautta hyvinvointia.
Asiakkaanani sinulla on aina oikeus kuunnella itseäsi ja omia rajojasi, mikä tarkoittaa myös mahdollisuutta olla aktiivisesti mukana valitsemassa niitä työskentelytapoja, joiden koet tukevan sinun hyvinvointiasi parhaiten.
Luottamuksellisuus ja tietoturva
Laillistettuna psykologina minulla on vaitiolovelvollisuus (Laki terveydenhuollon ammattilaisista § 17) ja velvollisuus pitää potilasasiakirjaa (§ 16). Psykologikäynneistä tehtävät kirjaukset ovat salassapidettäviä ja luottamuksellisia. THL:n ohjeistuksen mukaisesti olen liittynyt Kantaan eli kansallisen potilastiedon arkistoon, jonne myös käyntitiedot tallentuvat.
Tietoturva-asioihin suhtaudun erityisellä huolellisuudella. Tekemiäni kirjauksia ei luovuteta sivullisille ilman kirjallista suostumustasi. Myös sähköisesti toimivat palvelut, kuten ajanvarausjärjestelmä ja laskutusohjelma ovat Valviran hyväksymiä, luotettavia ja tietoturvallisia.
Lue lisää tietosuojasta tästä.
Psykologi, psykiatri vai psykoterapeutti?
Samankuuloiset ammattinimikeet, psykologi, psykiatri ja psykoterapeutti sekoittuvat usein keskenään. Mitä eroa näillä psyk-alkuisilla ammattiryhmillä sitten oikein on?
Psykologi on laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, joka on suorittanut yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelemalla psykologian maisteriksi. Psykologi on ihmisen kehityksen, käyttäytymisen ja mielenterveyden asiantuntija. Psykologian alaan kuuluvat myös kognitiiviset toiminnot kuten muisti ja oppiminen. Psykologi auttaa elämän ongelma- ja kriisitilanteissa ja voi tietyissä toimenkuvissa tehdä myös psykologisia tutkimuksia ja lausuntoja. Psykologipalvelu Mantelipuu tarjoaa asiakkailleen keskusteluun pohjautuvaa psyykkistä tukea, psykologiset tutkimukset eivät kuulu palveluvalikoimaan.
Psykiatri puolestaan on lääkäri, joka on jatkanut opintojaan erikoistumalla psykiatriaan. Hän on kouluttautunut tutkimaan, arvioimaan ja hoitamaan nimenomaan mielenterveyden häiriöitä ja sairauksia. Psykiatrin näkemys pohjautuu lääketieteeseen. Kuten muutkin lääkärit, psykiatrit voivat antaa diagnooseja ja vastata lääkityksistä. Psykiatri huolehtii myös lääkärinlausunnoista, joten jos tarvitset esimerkiksi sairaslomaa tai olet hakeutumassa psykoterapiaan, suosittelen varaamaan ajan psykiatrille. Psykiatripalveluihin voit hakeutua julkisen terveydenhuollon kautta tai yksityisesti.
Psykoterapeutti on useimmiten terveydenhuollon ammattilainen (esimerkiksi psykologi, sairaanhoitaja tai lääkäri), jolla on psykoterapian lisäkoulutus. Psykoterapeuttien pohjakoulutus siis vaihtelee. Myös itse koulutuksen sisältö vaihtelee, sillä psykoterapeutin suojattuun ammattinimikkeeseen johtavia koulutussuuntauksia on useita erilaisia. Psykoterapia on hoito- ja kuntoutusmenetelmä, joka perustuu kahden tai useamman ihmisen vuorovaikutukseen. Yksilöterapian lisäksi apua voi saada pari-, perhe- tai ryhmäpsykoterapiasta. Usein psykoterapia mielletään pitkänä, jopa vuosia jatkuvana hoitona, mutta se voi olla myös lyhytkestoisempaa tilanteesta riippuen. Psykoterapiaan on mahdollista saada tukea esimerkiksi Kelasta tai sairaskuluvakuutuksesta.
Edellä mainittujen ammattiryhmien lisäksi voit apua hakiessasi törmätä monenlaisiin terapeutteihin, joiden koulutus- ja osaamistausta voi vaihdella todella paljon. Terapeutiksi voi Suomessa kutsua itseään kuka tahansa myös ilman mitään lisäkoulutuksia tai laillisuusvaatimuksia. Maallikon voi olla vaikeaa erottaa, milloin kyseessä on oikea terveydenhuollon ammattilainen. Esimerkiksi yksilöterapeutit eivät ole psykoterapeutteja, vaikka näin voisi nimikkeen perusteella hyvin luulla.
Valviran valvonnassa olevia terapeuttinimikkeitä psykoterapeutin ohella ovat ainoastaan toimintaterapeutti, fysioterapeutti, ravitsemusterapeutti, puheterapeutti ja jalkaterapeutti. Muiden terapeuttien palveluita käytettäessä onkin hyvä tietää, että toimijalta ei edellytetä terveydenhuollon ammattilaisuutta eikä Valvira valvo toimintaa mitenkään.
Tämä ei toki tarkoita sitä, etteikö juuri sinun tilanteesi kannalta paras apu voisi löytyä heidän palveluistaan. Avun tarve voi olla hyvin monenlaista ja lopulta auttajan ja avuhakijan kohtaamisessakin on kyse kahden ihmisen kohtaamisesta, jolloin myös ns. henkilökemioilla on olennainen merkitys. Ongelmalliseksi tilanne voi muodostua esimerkiksi silloin, jos terapeutti ei tunne rajojaan ja hoitaa vakavaa sairautta tavalla, joka vain pahentaa tilannetta.
Tärkeintä onkin löytää juuri omaan tilanteeseen sopiva henkilö, jonka työskentelytavat herättävät tarvittavaa luottamusta ja yhteistyö tuntuu oikealta. Kannustan sinua luottamaan omaan arviointikykyysi apua hakiessasi.